Radiohiljaisuuden rikkominen

Pahoittelut hiljaisuudesta. En tiedä lukeeko tätä blogia oikeasti kukaan, mutta jos joku sattuu lukemaan niin hänelle nämä pahoittelut on suunnattu. Tarkoituksena oli postata erilaisia joulureseptejä ja toisaalta myös alkuvuodesta tehtyjä ruokia, mutta toisin kävi. Kamerani irtisanoi sopimuksensa aika tarkalleen seitsemän vuoden käytön jälkeen ja käytännössä ainoa vaihtoehto olisi ollut ottaa valokuvat puhelimellani. Kuvia puhelimesta löytyy, mutta yksikään niistä ei oikeasti ylitä hyvin matalalla olevaa laaturimaani ja niiden siirtely koneelle on ihan hirveän hankalaa muistikortilta siirtelyyn verrattuna. Puolisoni on erittäin hyvä harrastelijavalokuvaaja, mutta ruokatilanteissa lähes ammattimaisen kaluston virittely kuvausta varten ei ole mahdollista. Tai ainakaan siihen ei ole aikaa meidän taloudessa ja hektisessä aikataulussa, jossa ruoka tehdään silloin, kun nälkä on jo melkoinen!

Mutta, voin silti postata jonkin viime aikojen resepteistä, vaikka kuvat uupuukin. Tämä ei toki ole mitään ihmeellistä, kunhan jotain.

Tällä viikolla tein täytettyjä possuleipiä oikeastaan käytännön syistä. Aikaa kaupassakäyntiin ei ollut ja jotain ruokaa piti kuitenkin keksiä. Joten pakkasesta pari possun kyljystä sulamaan ja pohtimaan mitähän niistä tekisi. Ensimmäinen ajatus oli tehdä salaattia paistettujen kyljysten kanssa, mutta lopulta päätin, että se olisi vähän tylsää. Niinpä nappasin leipää kaapista ja leikkasin siitä pari sopivaa palaa ja tein täytteet.

Possuleivät ja makea punasipuli (kahdelle)
2 kpl porsaan pihvejä, meillä kyljyksiä mutta luuttomat pihvit toimivat parhaiten
4 palaa leipää tai 2 sämpylää
muutama viipale juustoa (meillä Oltermannia)
kurkkua
salaattia
puolikas iso punasipuli
voita tai margariinia
1 rkl hunajaa
suolaa
mustapippuria

Paistoin sulaneet kyljykset pannulla ensin pinnalta korkeammassa lämmössä maustaen ne suolalla ja sitten matalammassa lämmössä hauduttaen. Leikkasin kyljyksistä rasvan ja luun irti, jättäen pelkän lihan paikalle. Kyljykset jäivät lämmittelemään pannulle. Pilkoin puolikkaan sipulin neljännesosarenkaiksi eli ensin kerran pitkittäin ja sen jälkeen viipaleiksi poikittain ja heitin pannulle, possun rasvaan. Meillä oli leipänä kauravarras tai jokin vastaava, josta leikkasin pari noin 10 cm palaa ja halkaisin ne. Voitelin leivät kevyesti ja heitin pannulle voipuoli alaspäin samaan väriä ja lämpöä. Kun leivät olivat valmiita, kasasin leivät lautaselle. Leivälle pari viipaletta juustoa, päälle possu. Kun leivät ja possut olivat pois pannulta, lorautin sipuleiden päälle noin ruokalusikallisen tai vähän vähemmän hunajaa ja maustoin ne pippurilla. Pannulla nopeasti sipuleita pyöriteltyäni nostin sipulia leipien päälle, jonka jälkeen mukaan heitettiin jäävuorisalattia ja pari viipaletta kurkkua. Yksinkertaista, helppoa, nopeaa ja tosi hyvää!

Nyt asunnossamme on käynnissä remontti, joten joudumme ensi viikolla olemaan evakossa muualla. Saa nähdä millaisia ruokaratkaisuja tulee tehtyä. Jo nyt kaaos on sen mukainen, että kotona ruoanlaitto on lähinnä jotain nopeaa, jonka voi tehdä yhdellä paistinpannulla tai yhdessä kattilassa. Toivottavasti noin viikon kuluttua tilanne palautuu, kun remontti on ohi ja tavarat taas järjestyksessä!

Kanaleipää päivälliseksi vai iltapalaksi?

Kanaleipä koottuna

Tämän päivän ruokailut eivät ehkä menneet ihan niin kuin olin ajatellut. Alkuperäinen ajatus oli syödä jotain kivaa ja ehkä hienompaakin, juoda hyvää valkoviiniä ja nauttia. Kaksi viimeistä toteutui eikä ruoassa valittamista ollut, ei nyt vaan sattunut oikein kaapissa olemaan mitään ja piti mennä sillä, mitä oli.

Alkuruoaksi korkattiin joulupukin toiselle talouden osapuolelle tuomat etanapannut. Joulu"pukilla" oli oma lehmä ojassa niitä hankkiessa, lahja kun sattui allekirjoittaneen suunnalta olemaan lähtöisin. Kaksi kuuden etanan pannua Emile Henryltä (ihan perus valkoiset) ja liittyipä lahjaan lupauskin tehdä etanoita noilla pannuilla. Emile Henryn pannuissa on muuten kolmen vuoden takuu, aivan loistava yksityiskohta!

Mikäs siis sen parempaa kuin lauantai-illan ratoksi vääntää Aurajuusto-persilja-valkosipulivoita ja tehdä etanoita. Ohje oli tällä kertaa Pastanjauhajien ja kuten arvata saattaa, onnistuivat etanat loistavasti, Pastanjauhajat on kuitenkin yksi luottoblogeistani, josta ruokia on tehty aiemminkin loistavalla menestyksellä! Seuraavaksi kerraksi painan mieleeni, etten laita voita ihan niiiin paljoa pannuihin, voi kun ei pysynyt pelkästään pannulla vaan hiipi myös hieman uunin pohjaa (ja sittemmin alle laitettua uunipannua) kohti!

Etanat tarjottiin itse tehdyn leivän ja espanjalaisen valkoviinin (Freixenetin Mia, oikein hyvää vaikkakin puolimakeaa mutta toimi tasapainottamassa suolaisia etanoita) kanssa. Kuten arvata saattaa, etanapannu ja useampi viipale leipää saivat aikaan sen, että nälkä ei ollut sen jälkeen enää lainkaan. Päivällisen pääruoka jäi siis syömättä!


Iltaa kohti nälkä kuitenkin palasi ja jo kertaalleen pakastetut kanafileet kaipasivat paistamista, joten pannu kuumaksi! Lorautin pannulle hieman rypsiöljyä ja paistoin ohuita kanafileitä kunnes olivat kypsiä, maustaen ne suolaripauksella. Kanojen paistamisen (ja pannulta pois siirtämisen) jälkeen pannulle pääsivät ihan lyhyeksi hetkeksi lämmittelemään leivät. Olin eilen leiponut lähinnä patongin muotoista leipää, josta leikkasin molemmille noin 10cm palat ja halkaisin ne. Leivät saivat lämpöä ja hieman rapeutta kuumalla pannulla.

Leivät koottiin voileipätyyliin. Voidellulle leivälle laitettiin pari viipaletta juustoa (meidän tapauksessamme Salaneuvos Goudaa), kanaa ja päälle loraus Felixin Amerikan kastiketta, sitä valkosipuliversiota. Harvoin olen välittänyt noista valmiskastikkeista, mutta tämä on melko valkosipulista ja hyvää! Väriä antamaan olisi toki voinut heittää persiljaa, mutta se jäi, joten värikästä ruoasta ei saanut. Salaatti, tomaatti, kurkku tai melkeinpä mikä tahansa muukin olisi toki tehnyt leivästä vielä parempaa, mutta niitä ei nyt Joulun reissujen jäljiltä löytynyt kaapista, joten näillä mentiin.

Lopuksi vielä arvot määristä noihin kanaleipiin.


Kanaleivät (kahdelle)
2 x 10 cm palaa patonkia tai muuta leipää
4 kanafileetä
juustoa (esim Gouda, meillä Salaneuvos)
valkosipulikastiketta
voita tai margariinia
suolaa
rypsiöljyä paistamiseen