Leipää jouluiseen tapaan

Mausteinen leipä

Joulu alkaa olla jo nurkan takana, siihen ei ole enää edes kuukautta. Lunta ei ole näkynyt, mutta olemme muutaman joululimpun jo ostaneet kaupasta koemielessä. Inspiraatio kuitenkin jouluiseen leipään iski. Luonnollisesti kaapissa ei ollut joululimppuun tarvittavia ainesosia, joten soveltamalla mentiin. Löysinkin alunperin leipäkoneelle tarkoitetun mausteisen porkkanaleivän resepti ja muokkasin siitä omanlaiseni, osittain olosuhteiden pakosta. Alkuperäisessä ohjeessa porkkanaa oli reilusti enemmän, vettä puolet vähemmän ja mausteetkin hieman eri joten suurensin ohjetta ja tein leivän niistä aineista, mitä kaapista löytyi.

Mausteinen leipä
5 dl vettä
1 pss kuivahiivaa (tai vastaava määrä tuoretta)
10-12 dl jauhoja
2 dl kaurahiutaleita
1-2 tl suolaa
2 rkl siirappia
2 pientä porkkanaa (näitä voi olla enemmänkin)
1 tl jauhettua pomeranssinkuorta
1 tl jauhettua neilikkaa
2 rkl öljyä

Aloitin taas perinteisesti eli sekoitetaan noin kolme desiä jauhoja, kaksi desiä kaurahiutaleita sekä kuivahiiva. Lisätään kuuma vesi ja annetaan seistä puolisen tuntia. Mikäli mietityttää miltä seoksen pitäisi tässä vaiheessa puolen tunnin jälkeen näyttää, alla on kuva, josta koostumus toivottavasti selviää.

Kun ollaan päädytty yllä olevan kuvan tilanteeseen, sekoitetaan joukkoon suola, siirappi, porkkanat (jauhoja tarvitaan todennäköisesti vähemmän mikäli porkkanoita on enemmän, itselläni ei kaapissa ollut enempää!) ja mausteet. Lisätään joukkoon jauhoja desilitra kerrallaan ja vaivataan kunnes taikinan koostumus alkaa olla mukavan pehmeä mutta sopiva. Lisätään joukkoon öljy ja jatketaan vaivaamista. Itselläni meni 10 dl jauhoja yhteensä eli 3 dl aluksi ja sen jälkeen desi kerrallaan 7 dl ennen öljyn lisäämistä. Itse käytin taas rypsiöljyä, se on sopivan neutraali leipään. Öljyn lisäämisen jälkeen piti lisätä vielä desi jauhoja, jotta koostumus oli sopiva. Peitellään taas taikina kohoamaan puoleksi tunniksi.

Itse jaoin kohoamisen jälkeen taikinan kahteen osaan ja muotoilin niistä jauhotetulla pöydällä kaksi limppua samalla vaivaten ilmakuplat pois taikinasta. Annoin limppujen kohota uunin lämpiämisen ajan ja viilsin terävällä veitsellä pintaan pari viiltoa. Laitoin taas pellin kuumenemaan uuniin.

Paistamisen kohdalla 225 asteessa meni jotain pieleen ja leipä kuulosti ja vaikutti kypsältä muttei ollut sitä. Toinen leipä kuitenkin ehti kypsyä kokonaan ja väristä tuli varsin nätti. Koko asunto tuoksui vielä aamullakin piparkakulta, osittain johtuu siitä, että "meidän" perinteiseen piparkakkureseptiin eli isoäidiltäni tulleeseen reseptiin, kuuluu ainoastaan kyseiset mausteet. Saattaapi olla, että vastaavaa leipää tulee joulun aikoihin tehtyä uudestaankin, oli sen verran herkkua!

Kyljysriviä kylläkseen

Epätarkka lihanpala leikkuulaudalla

Lauantaina vietimme aikaa kotona rauhassa pitkästä aikaa. Viime aikojen viikonloput ovat olleet täynnä kiirettä emmekä ole ehtineet kotona olemaan pahemmin. Nyt oli poikkeuksellinen viikonloppu ja kotikin näyttää melko hyvältä lauantain järjestelypäivän jäljiltä! Koska aikaa tosiaan oli, päätin, että on aika tehdä pitkään haudutettua possua. Pakastimessa oli neljän kyljyksen rivi luomu-possua, jonka sulatin jo perjantaina. Tämän jälkeen vuosittainen possu-kiintiö alkaa olla kulutettu, mutta onneksi uutta on tiedossa jo muutaman viikon kuluttua!

Koska aiemmat kyljykset olen valmistanut pannulla tai irtonaisina uunissa, kokonaisen kyljysrivin paistaminen oli uusi tuttavuus. Internetin ihmemaasta löytyi kuitenkin muutama resepti, joita yhdistelemällä päädyin mielestäni varsin hyvään ratkaisuun. Mikäli vastaavaa ruhonosaa ei satu pakkasesta löytymään, kannattaa hakea lihakauppiaalta muhkea possun kyljysrivi, jossa luut ovat tallella. Ne ovat nätimmän näköiset kuin leikatut luut, vaikkeivät makuun niin vaikutakaan. Muutaman muutoksen voisi seuraavaa kerran ajatellen tehdä, mutta kaiken kaikkiaan possu oli onnistunut ja mureaa. Hyvä viini (tässä tapauksessa Espiritu De Chilen Cabernet-Carmenère) kruunasi komeuden.

Possun kyljysrivi ja kasvikset uunissa

possun kyljysrivi (itsellä neljän kyljyksen rivi kahdelle hengelle)

suolaa

pippuria

jauhettua inkivääriä

paprikajauhetta

porkkanaa

perunaa

lanttua

sipulia

valkosipulia

Ota possu huoneenlämpöön vähintään puolta tuntia ennen valmistusta.

Laita uuni lämpiämään 250 asteeseen. Leikkaa valkosipulin kynnet (itsellä 2-3 kappaletta) puoliksi ja hiero leikkauspinnalla possun pintaa kauttaaltaan. Itse leikkaan aina pituussuunnassa, jolloin hierontapinta on suurempi. Hiero possun pintaan myös muita mausteita oman maun mukaan. Possun kanssa sopii mielestäni sekä valko- että mustapippuri. Itse taisin pippurin unohtaa possun pinnasta kokonaan! Laita possu uunivuokaan.

Kuori ja pilko kasvikset noin tuuman kokoisiksi paloiksi. Itselläni oli 3 porkkanaa, noin 400g perunaa, 1 pienehkö sipuli ja 1 pienehkö lanttu.  Levittele kasvikset possun kyljysrivin ympärille vuokaan, laita myös valkosipulit (tai mitä niistä on jäljellä) vuokaan. Kaada vuoan pohjalle kasvisten sekaan noin 2-3 desiä vettä. Huomaa, että vettä saattaa joutua lisäämään paistamisen aikana.

Kun uuni on 250 asteessa, laita uunivuoka sisään ja laske lämpötila haluttuun paistolämpöön eli 150 asteeseen. Korkeampi lämpötila tuo possulle kivan pinnan, matalampi paistolämpötila kypsyttää possun hissukseen antaen mukavan mureuden lihalle. Anna possun kypsyä uunissa 2-3 tuntia, paistomittari on varsin oivallinen apu tässä. Meidän kyljysrivi oli uunissa varmaan yli 3 tuntia. Valele lihaa paistonesteellä aina silloin tällöin paistamisen aikana. Itse suosittelisin laittamaan folion tai vuoan kannen possun päälle noin puolessa välissä paistamista, meillä possu ehti jopa kuivahtaa hieman. Possu on valmista, kun sisälämpötila on noin 85 astetta, paistomittarissa yleensä on possun kypsyys kerrottukin. Kannattaa ottaa huomioon, että liha kypsyy myös noin viisi astetta vielä vetäytymisen aikana, joten possun voi ottaa uunista jo ennen kuin mittari näyttää täyttä lukemaa!

Nosta liha pois vuoasta ja peitä foliolla. Anna seistä noin 15 minuuttia folion alla vetäytymässä. Samaan aikaan voit tehdä kastikkeen.

Paistikastike

possun paistinliemi

vehnäjauhoja (tai muuta suurustetta)

suolaa

pippuria

Siivilöi paistiliemi kattilaan. Kasvikset kannattaa tässä vaiheessa laittaa uunin jälkilämpöön, jotta eivät jäähdy liikaa. Kiehauta paistiliemi ja lisää joukkoon muutama teelusikallinen venhäjauhoja veteen sekotettuna. Mikäli käytät muuta suurustetta, toimi kyseisen suurusteen ohjeen mukaan. Kun kastike alkaa paksuuntua, mausta se suolalla ja pippurilla. Itse pidän melko paksusta kastikkeesta, tosin tästä tuli melko juoksevaa. Kastikkeeseen voi lisätä jauhoja tai vettä sopivan paksuuden takaamiseksi.

Herkut lautasella

Jostain syystä valokuvat olivat varsin tärähtäneitä, mahtoikohan liittyä akun loppumiseen ja kiireessä kuvien ottamiseen. Ruoka oli myös tuoksunut kotona jo muutaman tunnin joten nälkä oli melko suuri!

Kolmen kerran sämpylät

Taloudessamme leivotaan sämpylöitä ja leipää kausissa. Kun sanon "taloudessamme" tarkoitan: minä leivon sämpylää ja leipää kausissa. Välillä kaupasta ei tarvitse tuoda leipää lainkaan kuukausiin, välillä kuukausiin ei muuta syödäkään kuin kaupan leipää. Viime aikoina jälkimmäinen on ollut vallalla. Sämpylät ovat kuitenkin yksi selkeistä bravuureistani (ainakin, jos avopuolisoltani kysytään), joten mikäpä sen sopivampaa kuin jakaa resepti täällä.

Eilen päätin kaupassa, että me syömme hampurilaisia päivälliseksi. Ne ovat helppoja ja hyviä kotona tehtynä. Valitettavasti olen hemmotellut puolisoni niin, ettei hänen mielestään hampurilaisia voi syödä ilman omatekemiä sämpylöitä. Niinpä sämpylätaikinan tekoon!

Sämpylät ovat hassuja. Eri ihmiset saavat täsmälleen samalla reseptillä niistä täysin erilaisia, jopa maultaan! Itselläkin saattaa sämpylöiden ulkonäkö vaihdella eri valmistuskerroilla, maku sentään pysyy suurin piirtein samana. Käytän sämpylöitä ja leipääkin tehdessäni äitini sämpylätaikinareseptiä, joka on varmaan juuri sellainen kuin kaikilla muillakin, mutta mielestäni myös maailman paras! Muutama ero kuitenkin ainakin omien vertailujeni mukaan on, suurin ero kohotuksessa, nämä sämpylät kohotetaan kolme kertaa, siitä postauksenkin otsikko. Reseptin kirjoittaminen on hankalaa, koska aineita laitetaan "sopivasti" ja ainesosia voi vaihdella. Alla kuitenkin perus-muoto reseptistä.

Sämpylät (12 isoa tai 16 pientä)
5 dl vettä
n. 10-12 dl jauhoja (en ihan oikeasti tiedä!)
1 pss kuivahiivaa tai vastaava määrä tuorehiivaa
1-2 tl suolaa
1-2 rkl siirappia
1-2 rkl (rypsi)öljyä

1. Mittaa noin 5 dl jauhoja kulhoon ja lisää pussillinen kuivahiivaa. Sekoita hyvin. Lisää joukkoon reilusti kädenlämpöinen vesi (ei kuitenkaan kiehuva), sekoita tasaiseksi velliksi ja anna taikinan herätä puolisen tuntia lämpimässä, liinalla peitettynä. Mikäli käytät tuorehiivaa, liota hiiva ensin lämpimään veteen ja lisää sitten noin 5 dl jauhoja.

2. Kun taikina on saanut kohota ja herätä noin puoli tuntia, tulisi vellin olla kuplaista ja oikeasti hieman kohonnuttakin. Usein jätän ruokalusikan, jota käytän sekoittamiseen, kulhoon ja välillä se meinaa hukkua täysin taikinaan tässä vaiheessa! Lisää joukkoon suola ja siirappi ja sekoita hyvin. Ala lisätä jauhoja noin desilitra kerrallaan, vaivaa käsin tai koneella. Itse vaivaan aina käsin, koska tuntuma säilyy paremmin. Tämä juontaa juurensa ajasta, jolloin taloudestani ei löytynyt yleiskonetta ja taikina oli pakko tehdä käsin. Nykyisin käytän yleiskonetta pullataikinan vaivaamiseen ja siihenkin vasta, kun taikina on valmis, alustan sen siis oikeasti käsin!

3. Taikinan irrotessa hieman käsistä ja kulhon reunoista, lisää öljy. Tässä vaiheessa ainakin itselläni taikina muuttuu taas hieman "juoksevammaksi" (ei se oikeasti juoksevaa ole) ja saattaa tarttua kulhoon uudestaan. Lisää jauhoja kunnes taikina on pehmeää, mutta ei tartu pahemmin käsiin tai kulhoon. Itse tykkään siitä, että taikina on melko pehmeää, mutta itselle paras koostumus selviää kokeilemalla! Aseta taikina lämpimään paikkaan kohoamaan noin puoleksi tunniksi, liinalla peitettynä

4. Kun taikina on kohonnut, kumoa se jauhotetulla pöydälle. Vaivaa taikinaa hetki jauhotetuin käsin ja leikkaa taikina sopiviin osiin. Itse jaan taikinan ensin kahteen osaan, jotka usein jaan noin kahdeksaan osaan. Hampurilaissämpylöitä teen kuusi kappaletta puolikkaasta taikinasta, yhteensä siis kaksitoista. Taikinasta voi myös muotoilla limpun tai vaikka varrasleivän! Pyörittele sämpylät palloiksi, aseta ne leivinpaperin päälle tarpeeksi kauas toisistaan ja paina niitä hieman litteämmiksi.

5. Kun sämpylät on leivottu, käännä uuni päälle noin 225 asteeseen. Sämpylät kannattaa peittää liinalla tässäkin vaiheessa, sillä kolmas kohotus tapahtuu uunin lämmetessä. Uuniin kannattaa laittaa uunipellit lämpenemään uunin mukana, tällöin kuoresta tulee parempi ja lämpö tulee sämpylään alhaalta, hieman leivinuuni-tyyppisesti. Oikein paksun ja rapean kuoren halutessaan kannattaa laittaa uuniin myös vedenkeittimellä lämmitettyä vettä suuressa uunivuoassa.

6. Vedä leivinpaperi uunipellille juuri ennen sämpylöiden uuniinlaittoa. Paista sämpylöitä noin kunnes ne ovat kauniin kullanruskeita. Pohjasta pitäisi tulla ruskea, ei missään nimessä palanut. Kun kypsän sämpylän ottaa käteensä pelliltä ja napauttaa kynnellä pohjaa, pitäisi äänen olla ontto. Mikäli näin ei ole, sämpylä ei ole kypsä. Omassa uunissa tämä kestää noin 10-15 minuuttia, tosin en ole aikoihin katsonut kelloa vaan kypsyviä sämpylöitä, joten ihan varma en ole.

Tänään päätin tehdä sekä sämpylöitä (kuvassa ylhäällä) että leivän (kuvassa yllä). Molemmista tuli hyviä ja taas tuli pohdinta: miksi en tee leipää useammin? Saa nähdä mitä vauhtia tämänkertaiset tuotokset häviävät, yleensä ovat kadonneet todella nopeaa vauhtia ja olenkin tehnyt kaksin- tai puolitoista kertaista taikinaa, jotta sämpylät tai leivät riittäisivät edes muutaman päivän. Sämpylöistä neljä kuudesta meni heti hampurilaisissa ja kaksi pihviä jäi yli, joten pääsen syömään lounaaksi sämpylöitä.

Usein korvaan heti alussa muutaman desin jauhoja kaurahiutaleilla tai lisään joukkoon myöhemmässä vaiheessa esimerkiksi pellavansiemenrouhetta. Kaurahiutaleita käyttäessäni makeutus on yleensä aina hunaja, vehnäjauhoja käyttäessäni siirappi. Myös sokeria voi käyttää, jos ei hunajaa tai siirappia satu kaapista löytymään. Kauraleivän voitelen yleensä hunajavedellä ja ripottelen märkään pintaan kaurahiutaleita.

Uusi blogi ja lounaspuuroa!

Toivottavasti kaikkien mielestä maailmassa ei ole liian montaa ruokablogia etteikö tänne mahtuisi vielä yksi. Ajatus ruokablogista on kytenyt mielessä jo pidemmän aikaa, mutta blogin nimeäminen on osoittautunut hankalaksi! En ole mikään gourmet-kokki enkä varsinkaan ammattivalokuvaaja. En haluaisi blogin nimen olevan jotenkin harhaanjohtava, toisaalta haluaisin antaa mahdollisuuden kirjoitella juuri siitä, mistä pidän. Niinpä "Ruokaa Kartsin partsilla (ja muuallakin).

Varsinaisesti taloudessamme ei syödä parvekkeella, mutta kirsikkatomaatteja ja satunnaisia yrttejä siellä viljellään kesäisin. Kaupunkilaistaloudessamme ei ole omaa pihaa eikä kesämökkiäkään, joten omavaraisuusaste on varsin alhainen. Suosimme kuitenkin lähituotantoa ja Luomua, myös Reilua Kauppaa. Haaveissa on oma piha sekä oma leivinuuni, ehkä joskus tulevaisuudessa. Toistaiseksi kelpaa kerrostaloasunnon parveke ja keraaminen liesi, jossa kiertoilmauuni. Kartsin partsi kuitenkin rimmasi mukavasti, joten sillä mennään!

Tänään tein töitä kotoa, kuten monina muinakin päivinä, mutta lounassuunnitelma oli unohtunut. Tämä ei sinänsä ole harvinaista, niin käy toisinaan. Tällä kertaa en kuitenkaan keksinyt pahemmin mitään lounasta, joten päätin tehdä perinteisesti eli keittää puuroa! Käytinpä avoppini (avopuolisoni äiti) "reseptiä", jolla mielestäni saa ihanan pehmeää puuroa aikaiseksi! Itse tein puuron suhteessa 3 dl vettä, 1,5 dl puurohiutaleita, kahdelle hengelle usein keitämme puolen litran annoksen.

Kaurapuuro (kahdelle)
Ainekset:
5 dl vettä
2,5 dl kaurahiutaleita
(1-2 rkl rypsiöljyä)
suolaa

Sekoita kaurahiutaleet kylmään veteen kattilassa ja laita kattila liedelle. Itse laitan aina suurimmalle mahdolliselle teholle. Mikäli haluat tehdä (ainakin joidenkin mukaan) sydänystävällisempää puuroa, lisää mukaan myös rypsiöljy. Jotkut lisäävät öljyn vasta valmiiseen puuroon mutta omasta mielestäni öljy sekoittuu paremmin joukkoon tässä vaiheessa. Kun puuro alkaa kiehua, sammuta liesi ja anna puuron hautua noin 5 minuuttia lämpimällä levyllä välillä sekoittaen. Mausta suolalla. Tarjoile haluttujen lisukkeiden kanssa, useimmiten voisilmä, maito, sokeri, marjat tai jokin edellisten yhdistelmä. Oma valintani on aina pelkkä voisilmä, joskus harvoin maito.